Suojaviitta

Olen kokenut maailman kylmänä ja yksinäisenä paikkana. En vaan käsittänyt, että tuo kylmyys ei tullutkaan aina ympäristöstäni. Vaan usein sisältäni. 

En ajatellut olevani riittävä itselleni. Piilotin riittämättömyyden niin syvälle, että en tiennyt mitä tarvitsin. Yritin ansaita hyväksynnän olemassaolooni. Mennäkseni siitä vaan kauemmaksi.

Joku välitti minusta silloin, kun olin pohjalla. Ymmärsin mikä lämmittää tämän maailman. Pyyteetön välittäminen. Odottamatta mitään takasin.

Kun sain tuon osakseni, aloin matkani erilaiseen elämään. En enää tarvinnut esittää roolia. Minä kelpasin vaikka olin rikki. Kelpaan siis aina. 

Tuo toinen otti oman rakkauden viittansa ja kietoi sen minulle suojaksi kylmyyttä vastaan. Opin välittämään muista. Mutta myös itsestäni.

Kun en itse tarvitse tuota viittaa, voin antaa omaani sitä tarvitsevalle. Tuntien hetken maailman kylmyyden. Kunnes olen tehnyt itselleni uuden. Ystävieni avulla.

Jos sinulla on tuo viitta, etsi joku, joka tarvitsee sitä. Koska tiedät miten kylmässä paikassa hän  elää. Ja tiedät miten teet itsellesi uuden.

Ole tarpeeksi itsellesi.

Oikeille ihmisille olet ollut tarpeeksi kokoajan.