Olenko minä elämän tarkoitus?
Viime joulun aikaan aloin miettimään, miksi toimin niin kuin toimin. Mikä tarkoitus toimillani on. Miksi ajattelen mitä ajattelen. Synnymme tähän maailmaan ilman omaa vaikutusta. Ja olen kiitollinen siitä, että olen saanut mahdollisuuden elää täällä. Fyysisen aikamme rajallisuus saa minut tekemään asoita, josta pidän, ja mistä toivon minut muistettavan. Usein ajattelen, että haluan jättää jälkeeni pojilleni materiaa, että he muistaisivat minut. Mutta tarkemminen ajatellen, he eivät välttämättä ymmärrä minun hallinnastani jäävää materiaa muistona minusta. Ja voi olla, että he muistaisivat ehkä sen niin, että se olisi vienyt aikaa pois, jonka olisimme voineet viettää yhdessä. Se ei välttämättä olisi hyvä muisto. Vaikka aikamme täällä fyysesessä maailmassa on rajallinen, ymmärän itsestäni, että vanhempieni ja isovanhempieni vaikutus tuntuu ja näkyy minussa mieleni sisällä. Jos haluan, että poikani muistavat minut, pitää minun tehdä jotain, että muistavat...