Looginen humanisti

Kun päätin aloittaa blogin pitämisen, ensimmäiseksi piti keksiä kuvaava nimi sille. Mielestäni looginen humanisti kuvaa hyvin kahta luonteenpiirrettäni.

Työni on herättää henkiin elottomia luomuksia. En kutenkaan ole manaaja, vaikka huomaan yhä useammin viljelevän voimasanoja työpaikalla. Toimin suunnittelupäällikönä teollisuusautomaatiota valmistavassa yrityksessä. Tuo toimenkuva vaatii matemaattistyypistä loogista ajattelua.

Suunnittelupäällikkö taas antaa ihan väärän kuvan toimintatavoistani. Teen työni täydellä taiteliajan intohimolla sekä toimintatavoilla. Tuo prosessi varmasti näyttää muiden näkökulmasta epäjohdonmukaiselta mutta lopputulos on kuitenkin pääsääntöisesti inhorealistisen yksinkertaista sekä toimivaa. Suunnittelutyö on usein luovaa, eikä valmiita ratkaisuja aina ole saatavilla. Jostain mielen syövereistä vaan tulee vaihtoehtoja, miten erillaiset tekniset haasteet voi toteuttaa.

Tuo humanisti termi on sitten vaikeampi. Itse lähestyn sitä usein itsetukistelun kautta. Miksi tunnen ja toimin niinkuin toimin. Pidän pysgologiaa ja filosofiaa sekä käsittelevien kirjallisuuden lukemisesta. En voi väittää, että ymmärtäisin kaiken mitä luen. Pohdin usein, miten lukemani teksti peilautuu oman elämäni kokemuksiin. Filosofialle hyvä määritelmä on, että se on niiden asioiden pohtimista, joita ei voi ymmärtää. Miksi edes pohtia sellaista mitä ei voi ymmärtää? Siksi, koska se auttaa huomamaan, miten vähän ymmärrän. Se taas saa minut nöyremmäksi, jonka avulla voin oppia jotain uutta. Sekä säilyttää lapsenomaisen innostuksen elämään sekä mitä ympärilläni on. Elämässä joko kaikki on ihmeellistä tai ei mikään. Tuokin on suureltaosin oma valinta, kuinka elämämme haluamme nähdä.

Tekninen ala on suureltaosin matemaattisen ihmisten täyttämää. Matematiikka on loogista, sekä siellä on vaan yksi ainoa vastaus. Humanistisellä puolella taas tuntuu, että mitään ei ole ihan varmaa. Moni matemaattinen asia liittyy logiikkaan. Itselleni silmiä avaava kokemus oli, että logiikka ei voi todistaa, että joku asia olisi ehdottomasti totta. Sillä voi vaan todistaa, että joku asia ei ole totta. Tuo siksi, että loogisessa päättelyssä otetaan tietyt lähtökohdat, sekä niiden perusteella todetaan, että näistä syistä todennäköinen vastaus on tämä. Jos kuitenkaan lähtötiedoissa ei ole kaikkia niitä tekijöitä, jotka pitäisi huomioda, ei tuo lopputulos ole oikea.

Oikeiden lähtötietojen haaliminen tekee matemaattisen ajattelun soveltamisen oikeaan elämään vaikeaksi. Koska melkein kaikki ongelmat on niin monitasoisia, että oikeiden lähtötietojen saaminen kasaan on vaikeaa. Siksi elämässä tarvitsemme myötätuntoa sekä ymmärrystä virheille. Vääjäämättä suurin osa tekemistä päätöksistä ja päätelmistä osoittautuu vääriksi. Sen vuoksi tarvitsemmekin avoimen mielen nähdä, mitä todella ympärillämme on sekä tehdä uusia päätöksiä, kun tietomme lisääntyy. Loogisetkin ihmiset tarvitsevat humanistista osaamista selvitäkseen elämästään. Vaarana on muuten todellisuudesta vieraantuminen. Omaan epätodelliseen kuplaan juuttuminen.

Vastaavasti humanistit tarvtsevat logiikkaa. On totta, että pitää elää hetkessä, sillä kaikki tapahtuu ainostaan nykyhetkessä. Kuintenkin pitää muistaa, että nuo hetket johtavat uusiin hetkiin, joten valintamme muuttavat niitä vaihtoehtoja, joista voimme valita. Tuohon tulevaisuuden ennustamiseen logiikka antaa työkaluja. Humanistisestä näkökulmasta varsinkin käsittelemätön menneisyytemme vaikuttaa suuresti nykyhetkeen. Siksi on hyvä tuntea oma tarinansa, miten minusta on tullut sellainen kun olen. Minulle hyvä keino on ollut kirjoittaa asioita ylös. Kun mieltä painavat asiat on saanut kirjoitettua ylös, ei niitä enää tarvitse pitää muistissa. Tuo on auttanut minua elämään paremmin tässä hetkessä.

Meillä ihmisillä on tapa lokeroida ja leimata asioita sekä myöskin ihmisiä sekä itseämmekin. Ihminen on kuitenkin niin uskomattoman pohjaton määrä juttuja, ettei tuo leimaaminen ja lokeroiminen toimi. Sinä ja minä pystymme paljon enempään, kun siihen mitä kuvittelet olevasi. Pitäisi uskaltaa olla lapsenkaltainen ja ihmetellä ymmärtämättä täysin mitä ympärilämme on. Silti pitäisi uskaltaa tehdä päätöksiä sillä tiedoilla ja taidoilla mitä nyt on. Sekä elää tekemiemme päätösten seurausten kanssa.

Olen tuurikirjoittaja. Tuolla tarkoitan, että kirjottamien on ajoittaista. Minulle on kertynyt jotain tekstejä, joita ystäväni ovat kannustaneet julkaisemaan. Tuo sai perustamaan tämän blogin. Olen kiitollinen, jos luet tekstejäni, varsinkin jos kerrot mitä se sai sinut ajattelemaan sekä tuntemaan. Tuohan on kaiken kommunikoinnin sekä varsinkin taiteen tarkoitus. Saada toinen pysähtymään, olemaan avoimella mielellä, pohtimaan mitä otamme vastaan, sekä mitä se sinulle tarkoitttaa. Silloin se on tehnyt tarkoituksensa.

Minulla on keskittymishäriö. Tuo ilmenee parhaten tekemieni kirjoitusvirheiden määrästä. Toisaalta en edes halua korjata kaikkia niitä pois. Tietty epätäydellisyys on terveellistä. Täydellisyyden tavoittelu on myös liian kuluttavaa vieden aikaa pois tärkeimmiltä asioilta.

Kiitos, että luit tämän!