Outo. Mutta hyvällä tavalla.

 

Ajattelin eilen, että tästä olisi tullut ensimmäinen viikko, että en olisi keksinyt mistä kirjoittaa. Kun tänään heräsin aamuyöstä ja aloin käymään läpi viikkoani mielessäni huomasin, että se oli ollut normaalia täydempi. Kiire sekä iso tunnemyrsky teki sen, ettei ollut ihan samalla tavalla aikaa huomata mitä ympärilläni on. Samoin oli vaikeampaa muistella mistä olen kavereideni kanssa puhunut. Eilinen päivä oli kuitenkin hyvä palautumispäivä. Exäni tuli pakkaamaan tavaroitaan sekä jäi myös yöksi.Tuo ihan vaan käytännön syistä.

Lupasimme etukäteen, että emme riitele. Sanoin myös tekeväni parhani, että olen pois näkyviltä. Vietinkin eilen paljon aikaa ulkona. Ulkona puuhastelu oli hyvää palautumista, jonka seurauksena mieleni on nyt levollinen.

Tänä viikonloppuna on ilma ollut yllättävänkin lämmin. Perjantai-iltana ajoimme poikien kanssa pyörillä keskustaan lempi pitsapaikaamme. Paluumatkalla ihaimme valaistuja rakennuksia. Nuo valot, sekä lämmin ilta loi ihan omanlaisen tunnelman. Uskon tuon illan muiston pysyvän mielessäni pitkään.

Purin eilen toisen pressuautokatoksemme. Sen pressu oli niin auringon haurasttuttama, että se ei olisi selvinnyt ensi talvesta. Tuokin purkaminen tavallaan oli yksi merkki, että perheemme rakenne ei ole sama kuin ennen. Toinen auto ei ole enää täällä. Perheen nykyisen rakenteen muistaminen vaatii vieläkin ponnisteluja. Ruokaostoksilla ostan kaiken neljälle. Toisalta kahden teinipojan kanssa ei ruoantäheet yleensä kauaa jääkaapissa vanhene.

Outo, mutta hyvällä tavalla kuvaa viikkoani. Irrotin tuon siitä asiayhteydestä, missä sen minulle kerrottiin. Eräs ystäväni käytti tuota kuvausta, kun hän kertoi mitä minusta ajattelee. Tuon hän sanoi, kun kertoin olevani ihan tavallinen.  Oletan taustalla olevan sen, että en taida enää nykyään istua millään tavalla perinteiseen Suomalaisen miehen muottiin. Mikä varmasti onkin totta. Altistukset eri kulttuureille sekä erilaistan ihmisten tapaaminen on muuttanut ajatteluani ja toimintaani. Ainakin omasta mielestäni parempaan suuntaan.

Kertomus Amsterdamin taloista selventää muutosta minussa. Amsterdamissa taloissa on usein isot ikkunat. Eräs Suomalainen keskusteli tuosta Hollantilaisen ystävänsä kanssa. Suuri syy ikkunoille on, että niistä näkee ympäröivän maiseman. Toinen hyvä syy niille on, että asunnut pitää pitä siistinä, koska epäjärjestys näkyy ulospäin.

Tuo on hyvä tapa kuvata myös mielen avoimuutta sekä ajatusteni paljastamisesta muille. Samoin avoimuutta sille, että huomaan mitä ympärilläni on. Avoimuus auttaa muodostamaan merkityksellisiä ihmissuhteita. Samalla avoimuus pakottaa siivoamaan elämäni sisällön niin, että voin paljastaa kaiken. Toinen vaihtoehto on, että opin hyväksymään sen, että en ole täydellinen. Kumpikin noista auttaa minua olemaan parempi ihminen. Samoin se auttaa minua olemaan myös parempi ystävä.

Pohdin tuota hyvällä tavalla outo kuvausta tänään aamulla. Kuitenkin nyt ymmärrän sen olevan hyvä kuvaus millainen olen.

Olen outo. Kuitenkin hyvällä tavalla.